Helsinkiin saavuttiin äidin kyydillä ja kirjauduttiin Torni-hotelliin. Oli kyllä niin heino hotelli täytyy sanoa. Etsittiin sitten kissojen ja koirien kanssa meille jotain syömistä. MAtilta leikattiin saman viikon keskiviikkona nielurisat joten kylmää ja pehmeää ruokaa piti olla. Oikeen msitään ei löytynyt mm. kunnon keittoja, tai ainakaan ns. sileitä keittoja ilman klönttejä. Nooh, sitten melkein luovuttaineina suunnattiin Sokoksen alakerran S-markettiin ja mitä, palvelutiski auki?? Nooh, sieltä sitten aurajuustoperunat ja kulman takaa Mäkkäristä itselle ruuat ja eikun hotellille. Aurajuusto perunat muussattiin oikeen hyväksi muusiksi ja molemmilla oli hyvää ruokaa. BTW, ekaa kertaa sain Happy Mealini kanssa sen hitobn Jenkki-purkan joka luvataan siihen mukaan. Porissa se jätetään aina jostakin syystä pois...
Ja sitten ruuan voimalla virkityneenä jäähallia kohti. Valittiin kulkupeliksemme ratikka (vai pitäiskö olla oikeen hesalainen ja sanoa spora?) ja MAtti pääsikin elämänsä ensimmäistä kertaa ratikan kyytiin. Mun mielestö ratikat on ihana tapa matkustaa, muuten en niistä oikeen välitä kun jotenkin aina pelkään et just minä oon se Iltasanomien seuraavan päivän lööppi "tyhmä turisti jäi ratikan alle"...
Ratikassa tutustuttiin sitten herraan X joka oli Turust. Heidän seurueensa oli myös menossa katsomaan Bullettia ja juteltiin sitten niitä näitä musiikista ja jääkiekosta. Ihanaa kun on tuollaisia yli 40v. faneja Bulletilla, suurin osa meinaan taisi koostua keski-ikä 15 ikäisistä.
Jonoa jäähallilla oli melkoisesti. Jotenkin vaan aattelin et joo kyl me vaan kävellään sinne suoraan..hyvä minä (antakaa anteeksi, ensimmäinen rockkeikka u know...) Noh, ei oikeastaan jonotettu kun puoli tuntia, mikä tuntui kyllä pidemmältä kun satoi semmosta ihottavaa pikkutihkua...
http://www.imperiumi.net/index.php?act=interviews&id=1367
MAtti oli silloin kesällä ostani meille istumapaikat mitkä oli kyllä niin hyvät sillä se itse ei olis jaksanu seisoa näin pian leikkauksen jälkeen enkä mä oli halunnu joutua moshpittiin (en oikeesti tiiä miten toi kirjotetaan). Ja olisin aivan saletti ollu ihan moshpitin keskellä, just my luck...
Lämppärinä esiintyi suomalainen The Man-Eating Tree. Ihan hyvin vetivät, ei vaan oikeen ollu mun musiikkiani.
Ja oi voi kuinka hieno tunne kun ihana Bullet astui lavalle! Meinasin ehkä vähän kuolla. (en yhtään kuulosta 14v. hysteeriseltä fanilta). Ja heti alkoi hyvien biisien paukuttaminen uudeltä levyltä. Onneks ne oli valinnu just parhaat biisit uudeltä levyltä, en oo kauheesti viel samaistunu siihen joten oikeat valinnat tuli.
Kyllä se on kuulkaa niin kuuma tuo Matt, pikkasen taidan fanittaa sitä!
Ja kuulkaas...mä meinasin revetä siis ihan palasiks kun mun lempparibiisi kyseisesltä bändiltä pärähti soimaan kolmantena. Mä olin kyllä niin huumassa, sanoin kuvaamatonta. Ja kyllä taisin siinä pari tippaakin tulla linssiin. Jos olisin ollu eturuvussä ni olisin varmaan pyörtyny ja järkkärit olis joutunu kärrään mut pois sieltä niiden muiden jatkoksi.
Keikalla soitettiin kyllä melkein kaikki lemppari, jos olis tullu vielä Heart Burst in to fire ja Hand of Blood niin olisin voinu kuolla onnellisena...jälkimmäinen oli ehdottomalla toivelistalla mut vähän odoteltiin ettei ne sitä soita kun sitä ei löydy mitlään levyltä.
Ratikassa takasintuloamtkalla en meinannu pysyä housuissani, niin täpisöissä olin edelleen. Hyvä kun unta sain...Maailman ihanin keikka ja ehottomasti uudelleen mahdollisimman pian!
Love!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti