Päätettiin kavereiden kanssa et tätä peliä ei voida katsoa kotisohvata ja radiomainos antoikin oivan ajatuksen. Suunnattiin siis yhdeksän aikaan Porin raviradalle josta löytyyy pohjoismaiden suurin skreeni. Oli todella hyvä idea seurata peliä tällä tavalla, kolmannessa erässä tunnelma oli sanoinkuvaamaton!!
Tämä kuva tais olla ykkösserässä. Vielä ollaan vakavana...
Ja kolmanessa erässähän se sitten repes!
Pelin loputtua kaikki ryntäs radalle. Siellä sitten halailtiin ja laulettin leijonamiehistön kanssa erittäin epävireinen Maamme-laulu! =P
Kun sitten vihdoin päästiin takaisin kaupunkiin oli Porin torilla jo hyvin porukkaa. Mahtava meinkinki, laulu raikasi ja kaikki halailivat toisiaan. Ite olen liian nuori muistaakseni -95 mestaruutta, eikä toi jääkiekko sillon seitsemän/kahdeksan vuotiaana oikein napannut. Mutta kyllä tämä oli hieno kokea nyt!
Hyvä Suomi!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti