Tallinn

Käväistiin mein kesälomalla pienellä minilomalla Tallinnassa perheen kanssa. Mieluummin olisin itse ollut taas ainakin yhden yön, mutta olosuhteiden johdosta tehtiin vain lyhyt stoppi maihin. Mummulaani tilatussa Seurassa oli sattumalta matkailujuttu Tallinnasta ja vinkeistä nappasimme ehdotuksen aamupalapaikaksi.

En oikein koskaan syö laivalla aamupalaa vaikka se taitaa kuulua enemmistön must do-juttuihin. Meiltä saa töistä kuitenkin parempaa ja en ole aamuisin muutenkaan mikään suursyömäri. Kunhan jotain makeaa saan eteeni teekupposen kera niin olen tyytyväinen.

Kahvila-ravintola Nop osoitteessa Köleri 1 yllätti koko porukan erittäin positiivisesti ja oli reissun kohokohta. Paikassa on pöytiintarjoilu ja aamupala valitaan listalta (ellei kakkuhyllyn antimet jo houkuta). Hinnat olivat mielestäni ok, eivät ihan hurjan halpoja mutta laatuun nähden erittäin kohdallaan. Palvelu oli myös erinomaista kuten melkein kaikkialla tällä reissulla, joskus on tottunut hieman tympeään asiakaspalveluun mutta nyt saimme niin monta hymyä osaksemme.

Suurena aamumakeanhimoisena valitsin itselleni tietysti lättyjä. Mukana mansikoita ja butterscotch kastiketta. Maistui!

Matin annos oli huikean hyvä, tätä olenkin tehnyt jo useampaan otteeseen kotona. Uppomunia, virolaista limppua avokadolla ja kylmäsavulohella sekä salaattia.

Äidille eggs and bacon, munakokkeli oli niin herkullista.

Paikkana Nop oli myös ihana, vanhaan taloon tehty moderni mutta erittäin viihtyisä kahvila. Suosittelen myös lounaalle tätä, hinnat olivat erittäin kohdillaan ja lista kuulosti herkulliselta. Siljalla matkustaville kahvila on aivan kivernheiton päässä. D-terminaalin kulmalta vain suoraan ohi viinakauppojen ja jo näkyy katu Narva Maanteen jälkeen. (itse silti haahuilimme hieman väärin kun emme malttaneet kulkea aivan sataman perimmäistä katua).

Aamupalan jälkeen lähdettiin kiertelemään kauppoja. Tällä kertaa emme käyneet ollenkaan vanhassa kaupungissa ajanpuutteen ja sateen vuoksi. Lounasta haimme Rimi-marketista, ensi kerralla mein perhe ostaa leipäosaston varmaan tyhjäksi, niin hyvää kotiituomisiksi tuotu must leip oli. Ruoka- ja juomakauppaostosten lisäksi mukaan ei tarttunut muuta kuin yhdet korvikset River Islandistä.

Laivalla aika kului hyvin hakaten tikkiä. Olin aika haka näin ensikertalaiseksi.

Gramd Canyon and last day

No hiin! Eipäs olekaan reissusta kulunut kuukautta mutta ei anneta sen häiritä, viimosia reissukuvia kehiin.

Toiseksi viimosena etappina reissulla oli Grand Canyon joka löytyy meitsin bucket-listiltä. Oltiin buukattu hotelli itse kansallispuiston sisältä. Vegasista lähdettiin sitten ajamaan ja matkalla ohitettiin Hoover Dam joka niin piti olla vasta takaisintulomatkan varrella. Ei ehditty kunnolla poikkeamaan padolla koska haluttiin ehdottomasti päästä Canyonille ehtiäksemme auringonlaskuun.

Hyvin ehdittiin! Puistoon sisälle maksaa n. 25 dollaria per autollinen, vaikka olisi hotelli puistossa sisällä. Ajettiin suoraan näköalapaikalle. Kierreltiin hetken ottamassa kuvia kunnes iskettiin itsemme ihanan kanadalaid-ranskalaisen pariskunnan vierelle kielekkeelle ja otettiin eväät esiin. Ihastelimme auringonlaskua rupatellen pariskunnan kanssa. Amerikassa yksi kivoimmista asioista on juuri paikallisten välittömyys, kuka tahansa voi tulla juttelemaan tai kommentoimaan sun asua, laukkua yms. Itse olen aina yrittänyt Suomessakin olla melko puhelias, vaikka naapurin kanssa hississäkin. Sää on aina turvallinen puheenaihe. Mutta kuitenkin tämän pariskunnan kanssa oli jotenkin vielä kivempi jutella koska samaistuttiin heihin (asuivat muistaakseni Vancouverissa ja hämmästeltiin muiden kansallisuuksien selviytymistä lumesta) ja se ei ole ihan sellaista oh my god-meininkiä kun usein jenkkien kanssa. All in all, olisi hauskaa jos suomalaisetkin uskaltautuisivat huikkaamaan "ihana laukku" tai muuta hauskaa välillä ihan tuntemattomille.

Kovin kauaa auringon laskemisen jälkeen ei tarjennut ihmetellä maisemia koska puistossa tulee todella kylmä. Lämpötila laskee helposti nollaan tai alle vaikka päivällä olisi 30 astettakin.

Auringonlaskun jälkeen rantauduttiin sitten hotellille. Meidän hotellissa oli yksi respa jonka yhteydessä oli kahvila/ruokala ja huoneet sijaitsevat ns. rivitaloissa ripotellen. Oltiin aivan rättiväsyneitä ja supernälkäisiä joten haettiin vielä puiston ainoasta aukiolevasta ravintolasta vähän purtavaa.

Aamulla oli vakaa aikomus nousta auringonnousua varten mutta väsyneet matkalaiset vain käänsivät kylkeä. Sen verran oltiin kaverin kanssa sovittu että mennään aamulla pienelle vaelluslenkille joten ei nukuttu ihan mahdottoman pitkään ja suunnattiin bussilla hyvälle paikalle. Saatiin hotellin respasta hyvät ohjeet reiteille ja lähdettiin kapuamaan alas.

Polut tuolla ovat melko kapeita paikoin ja polun vierestä alkaa täysi pudotus alas. Joten korkeanpaikankammoiselle ei ehkä niin ihanteellinen paikka. Matkalla nähtiin oravia ja kaukaisuudessa muuleja joilla voi myös ratsastaa alas. Hullujen hommaa sanon minä, sillä ihan jalkaisinkin välillä hirvitti sen pudotus, niin jonkun muulin selässä olisin varmaan kuollut jännityksestä. Laskeuduttiin alas Ooh Aah pointille, josta haluttiin vielä alemmas hiukan. Ja sitten kiipeäminen vielä ylös. Siinä puuskuttaessa ylsöpäin niin huomasin kiusakseni että astmapiippuni olin taas kerran jättänyt hotelliin ja sai koko matkan jännittää miten käy. Onneksi kaikki hyvin, olen silti huomannut että oireilen melkeinpä vain ja ainoastaa Suomessa.

Aamu alkoi siis reippaasti ja iloisesti, toivotellen jokaiselle vastaantulijalle hyvät huomenet.

Hotellille päästyämme nopeat suihkut ja matkaan jälleen. Edessä oli ihanat 8 tuntia ajoa, itse sain kylläkin kölliä mukavasti takapenkillä kun kamu ja sisko ajoivat puoliksi. Matkakin sujui nopiaan kun olin juuri päässyt parhaimpiin kohtiin Hunger Games kirjassa.

Viimeinen hotelli sijaitsi Redondo Beachillä, enemmänkin veneily kuin auringonotto beach. Huone oli meillä superkiva ja kaikki nukahdettiin melko pian siskonpetissä. Onneksemme sisko oli varannut (vahingossa) huoneluokan johon kuului aamupala joten suurella nälällä mentiin aamulla syömään reissun ainoata hotelliaamupalaa. Aamupalan jälkeen suunnattiin poolille, vaikka tuuli melkoisesti niin hulluina suomalaisina oltiin päätetty että tänään perkule mennään poolille, niin pakkohan se oli. Ei oltu silti ainoat ja onneksi pool oli lämmitetty ja samoin kuumassa hot tubissa oli kiva kölliä.

Ennen kentälle menoa viimeiset shoppailut ja jälleen 22 tunnin matkustus edessä. Paluumatka meni onneksi todella sujuvasti, nukuttiin molemmat melkein koko lennon ajan ja vaihto meni sutjakasti kun tehtiin äidin kanssa treffit Köpikseen ja käytiin lounaalla Fields-kauppakeskuksessa.

Reissu oli ihana, niin paljon tuli nähtyä ja tehtyä. Ihanaa oli silti olla kotona taas. Kova matkakuume polttelee silti taas, millään ei malttaisi...

Las Vegas

Lauantaina aamulla heräiltiin aikaisin ja me lähdettiin reippailemaan. Mulla ei ollut mukana sen ihmeempiä urheiluvaatteita, joten siskon pitkässä hupparissa, kamun leggareissa ja omissa converseissa mentiin ja ihan hyvin onnistu urheileminen noissakin tamineissa.

Runyon Canyon on kuuluisa ulkoilulenkki Los Angelesin kukkuloilla, jossa yleensä vilisee julkimoita. Melkein aina kun julkkiksesta on hikinen kuva juoksemassa, se on tuolta. Reissun jälkeen olen törmännyt ihan hämmentävät moneen julkkisurheilukuvaan, joka on napsaistu tismalleen samasta kohtaa kuin nuo meidänkin kuvat. Meidän suureksi pettymykseksi julkimot päättivät tuona lauantaina pitää vapaapäivää.

Reippailun jälkeen nopeasti suihkuun ja kämpän luovutus. Eväitä mukaan ja auto kohti Las Vegasia!

Matkalla ajettiin upeiden maisemien halki ja pysähdyttiin lounaalle ihan mahtispaikkaan! Peggy Sue´s 50s Diner oli juuri sellainen paikka mitä oltiin etsitty. Henkilökunta oli mitä upeinta, siskon ei niin maistuva vihanneskeitto vaihdettuu muitta mutkitta suklaajäätelöön.

Matkalla myös huomasi että ollaan aavikolla koska ilma todellakin vain seisoi kuumana ja paahtavana.

Sitten Las Vegas!Vegasissa asustettiin Circus Circuksessa, niinkin korkealla kuin 25. kerroksessa. Vähän kyllä käsi väpätti kun otin kuvaa kamera ikkunan ulkopuolella. Mein hotellissa oli casinon(tietty) lisäksi huivipuistoa, lukuisia ruokapaikkoja ja baareja. Ja hämmentävää kyllä, hotelli oli täynnä lapsiperheitä. Olen jotenkin aina mieltänyt Vegasin selkeesti aikuisten funlandiksi, mutta kait siellä lapsillekin on vaikka mitä.

Pikaisen shoppailun ja laittautumisen jälkeen lähdettiin liikkeelle kohti illan suunniteltua ohjelmaa. Sisko oli kaverinsa suosituksesta meille googlaillut yökerhoa ja päädyttiin Encoren XS-yökrehoon. Encore ja Wynn ovat Vegasissa melko uusia hotelleja ja todella hienoja niin ulkoa kuin sisältä. Vähän pohdiskeltiin että mitenkä mein käy pukukoodin suhteen kun paikallisilla pimuilla oli mitä kireintä ja lyhyintä mekkoa yhdistettynä korkeimpiin korkokenkiin. Suosittelen muuten ostamaan liput yökerhoihin etukäteen, etenkin jos teillä on mukana yhtään miespuolista herrasväkeä. Naisilta maksoi ovelta sisään 35$, miehiltä 150$ (ennakkoon 25$ naiset ja 55$ miehet).

Ilta oli aivan mahtava, tanssittiin niin ettei melkein päästy kävelemään takaisin omalle hotellille. Tuonne XS-yökerhoon mahtuu se n. 4000 henkeä, joten porukkaa riitti ja juomista maksettiin enemmän kuin ikinä olen joutunut baarissa drinkeistä pulittamaan. Saatiin kuitenkin paikat ihan huippukohdasta lavan edestä, joten ei oltaisi lisää juomaa päästy hakemaankaan. Vippipöydässä hilluneelta paidattomalta miljonääriltä (herra heitteli illan aikana sadan dollarin seteleitä ympäriinsä) saimme kuitenkin pullon shampanjaa, jota sitten kelpasi juoda janoonsa siinä keikan aikana. Huippu ilta, melkoisen huikea kokemus!

Sunnuntaille oli suunnitelmissa OUTLET! Harmikseni mulla oli jäänyt pankkikortti hotellille ja outlet oli ainoa paikka koko matkalla missä se olisi käynyt maksuvälineenä! Sain kuitenkin jonkin verran shoppailtua, kaikki mitä olin suunnitellutkin ostavani niin sain hankittua. Mutta Jenkkeihin matkaavalle vinkkinä: menkää ehdottomasti outletteihin, varatkaa paljon aikaa ja rahaa sillä kauppoja on vaikka kuinka ja oikeasti hinnat ovat niin paljon kotimaata halvemmat.

Vegas on kuuluisa erinäisistä buffeteistaan ja me valkattiin arvostelujen perusteella Ceasars Palacen Bacchanal-ravintolan buffet. Hintaa oli verojen jälkeen noin 58$ joka on noin 40 euroa. Odoteltiin pöytää hengaillen hotellin poolilla.

 Buffet oli ihan mieleton, kun tarjoilija vei meidät pöytään niin ruokapöydät notkuivat mitä ihanampia ruokia ja valikoimaa oli vaikka kuinka. Seafood pöytä, lihapöytä, miniburgereita, sushipöytä, kiinalainen-pöytä, dumplingseja, pizzaa, salaatteja, juustopöytä. Yksi ihminen ei olisi voinut maistaa kaikkia ruokia siellä. Ja sitten vielä jälkkäripöytä! Suosittelen ehdottomasti!

King crab legs, niin hyviä!

Ensi kerralla jos joskus vielä menen Vegasiin niin voisin olla Ceasarsissa yötä. Ihan vain siksikin että voisin kieriä vain suoraan huoneeseen tuolta buffasta.

Kierreltiin loppuiltaa stripillä ihailen tietysti Bellagion upeaa suihkulähdeshowta. Jalat kiitti sitten illalla kun väsyneinä kellahdettiin sänkyihin.

Vegas kyllä ylitti odotukset, alunperin en siitä niin ollut kiinnostunut mutta meillä oli siellä niin hauskaa ja paikat jossa käytiin oli niin mahtavia että Vegas osoittautui ehkä reissun lemppariksi.

London day 1&2

No niin, nyt punaisen Bulmersin voimalla isken näiden Lontoon kuvien kimppuun!

Lennettiin siis Lontoon Heathrowlle Finskillä ja lennot oli 148€/hlö. Toi Heathrowlle lentäminen olis iinä mielessä todella kätevää kun sieltä pääsi helposti metrolla keskustaan eikä meidänkään tarvinu kun kerran vaihtaa jotta päästiin hotellille. Kentältä ostettiin Oyster kortit joihin ladattiin rahaa. Ja nuo Oysterit oli kyllä niin kätsyt, niistä piti sen 5£ maksaa panttia jonka sai takas kun palautti ne. Esim lentokentälle onnistu myös palauttaminen.



Kolme yötä oltiin varattu Berjaya Eden Park Hotellista. Otettiin Deluxe double room ja huone oli kyllä ihan mahtava!


Hotellikatuamme.


EKan illan ruokailu hoidettiin Pizza Hutissa. Rakastan tätä ihanaa jenkkiketjua, pizzat on vaan niin hyviä. ja valkosipulileipä!


Iltapalaksi viiniä ja valkosuklaa-keksejä!

Day tvoo!



Toisena päivänä suunnattiin Oxford Streetille sillä torstai ajateltiin pyhittää ainakin osittain shoppailulle. "Melkeen" kaikki kadun kaupat tuli koluttua...

Tungos oli aika hurja ja melkein joka kaupassa tokaistiin vaan että ei jaksa mennä sovittamaan. Oikeasti, sovitin tasan yhtä vaatetta tona päivänä. Ja iski kyllä semmoinen tavaraähky.


Palattiin kaupungilta hotellille syömään kinkkiä ja juomaan viiniä!






Pienen ruokalevon jälkeen hypättiin bussiin ja suunnattiin keskustaan katselemaan nähtävyyksiä. P.s. mäkin haluan suomeen kakskerrosbusseja!



Piccadilly Circuksela.


Trafalgar Scuarella.




Englannissa kun ollaan niin kauan ei tarvinnut kuvia ottaa kun joku jo kohteliaasti tarjoutui ottamaan kuvan meistä yhdessä. Ihanaa, ilman pyytämättä. Tämä tapahtui useammin kuin kerran.




Poikettiin turistikiertelyn jälkeen pubiin lämmittelemään. Pubi oli ihanan perienglantilainen ja meteli oli korviahuumaava.